Aamu Dividalilla oli varsin mukava. Paatin lahtea Suomalaisporukan kanssa samaa matkaa ja jaada yoksi teltalla johonkin kohtaan Dividalin ja Daertan valiin. Alkumatkan nousut olivat suhteellisen helppoja ja paasin kaikki suksilla ylos.
Aurinko paisteli koko paivan ja pieni pakkanen piti lumen hyvana. Tuulta ei alkumatkasta ollut nimeksikaan mutta loppumatkasta tuuli yltyi noin 5-7 m/s. Sinnittelin mukavasti Suomalaisten mukana ja paadyin viimein hiihtamaan Daertaan saakka. Loppumatkan kolme viimeista tuntia menivat aivan varatankille ja viimeinen tunti oli pelkasta tahdonvoimasta kiinni. Onneksi hermoenergiaa riitti tuvalle saakka ja onneksi tupa oli jo valmiiksi lammin sinne tullessa.
Tupaa asutti kaksi Norjalaista ja kaikki mahduimme hyvin sankypaikoille. Pakkanen kiristyi loppumatkasta kympin kieppeille ja vasymyksen vuoksi tuntui todella kylmalta.
Tein heti miten ruoan ja join kaakaot. Koko keho tuntuu todella kipealta 30 kilometrin jalkeen, mutta huomenna on onneksi lepopaiva. Myos muut Suomalaiset jaavat lepaamaan huomiseksi. Olin yllattynyt siita, etta jaksoin tanne saakka, mutta harmittaa kun rasitin elimiston niin aarimmilleen. Hieno ilma kuitenkin teki tasta paivasta todella hyvan vaikka rasitus olikin erittain kova.
Dividalshytta: 0452425, 7619040 630 m
Daertahytta: 0464140, 7634475 730 m
Etaisyys: 19,4 km linnuntieta
Tama paiva oli ensimmainen yli kolmenkymmenen kilometrin paiva. Rasitus tuntui ylitsepaasemattomalta silla hetkella, mutta lisaa yli kolmenkymmenen kilometrin paivia oli tulossa.
Rasitus oli taas uuden tuntuista ja kokonaisvaltainen uupumus valtasi kehon. Rasitus tuntui sinansa hyvalta, mutta kehon loppuun ajaminen ei ollut viisasta.
Vasyneen aamun jalkeen paasin viimein matkaan kymmenelta paikallista kesaaikaa. Eilen oli hieman epaselvyytta paikallisesta ajasta, mutta viimein ajaksi selvisi kesaaika. Lahdin matkaan ennen muuta Suomalaisporukkaa ja aukaisin latua varsin huonolla reitinvalinnalla. Viimein paasin joelle jota pitkin oli jokseenkin hyva edeta.
Hiihtoa tuli paivalle noin 16 kilometria ja vaikka viimeinen nousu oli raskas ei paiva aivan raskaimpia ollut. Huomenna lahden Daertan suuntaan ja yovyn puolessa valissa. Lepopaiva tekisi taas hyvaa, mutta katsotaan se myohemmalle kun ilma on heikompi liikkumiselle. Nyt olen jo kohta nelja paivaa aikataulusta edella joten pikkaisen pitaisi hollata vauhtia. Viimeistaan Mallan alueelle paastya on pidettava parinkin paivan lepoa jotten ihan liian aikaisin ole perilla.
Yolla tupaan pakkasi viisi henkiloa lisaa. Aamulla tulokkaat paljastuivat Suomalaisiksi.
Nousin aamulla hieman kuuden jalkeen. Ulkona tuuli hieman joten paatin kokata aamupalan absidissa. Nain omituista unta; eras tytto pyoratuolissa sanoi, etta: ”ala polta jalkojasi.” Tytolta itselta puuttui jalat polvista alaspain. Erittain kumma uni. Nain tosin koko yon aika omituisia unia mutta ne eivat jalkikateen enaa jaaneet mieleen. Olisikohan kyseessa ollut lapin henget koska noin 200 metrin paassa reitillani oli aikamoinen pudotus jota en aivan valttamatta olisi eilen lumituiskussa nahnyt…
Huomenna jos saa sallii lahden Vuoma-tuvan suuntaan. Nousua on noin 400 korkeusmetria joten taas saa toita tehda kovasti. Tanaan satanut uusi lumi ei varmastikaan yhtaan helpota nousua. Saksalaiset heput saattavat lahtea samaa matkaa, mutta tuntuvat hieman pelokkailta reissuun. Toivottavasti huomenna olisi pieni pakkanen ja ei tuulta. Kello on 20.00 ja valmistaudun kohta nukkumaan.