Aamu Dividalilla oli varsin mukava. Paatin lahtea Suomalaisporukan kanssa samaa matkaa ja jaada yoksi teltalla johonkin kohtaan Dividalin ja Daertan valiin. Alkumatkan nousut olivat suhteellisen helppoja ja paasin kaikki suksilla ylos.

Aurinko paisteli koko paivan ja pieni pakkanen piti lumen hyvana. Tuulta ei alkumatkasta ollut nimeksikaan mutta loppumatkasta tuuli yltyi noin 5-7 m/s. Sinnittelin mukavasti Suomalaisten mukana ja paadyin viimein hiihtamaan Daertaan saakka. Loppumatkan kolme viimeista tuntia menivat aivan varatankille ja viimeinen tunti oli pelkasta tahdonvoimasta kiinni. Onneksi hermoenergiaa riitti tuvalle saakka ja onneksi tupa oli jo valmiiksi lammin sinne tullessa.

Tupaa asutti kaksi Norjalaista ja kaikki mahduimme hyvin sankypaikoille. Pakkanen kiristyi loppumatkasta kympin kieppeille ja vasymyksen vuoksi tuntui todella kylmalta.

Tein heti miten ruoan ja join kaakaot. Koko keho tuntuu todella kipealta 30 kilometrin jalkeen, mutta huomenna on onneksi lepopaiva. Myos muut Suomalaiset jaavat lepaamaan huomiseksi. Olin yllattynyt siita, etta jaksoin tanne saakka, mutta harmittaa kun rasitin elimiston niin aarimmilleen. Hieno ilma kuitenkin teki tasta paivasta todella hyvan vaikka rasitus olikin erittain kova.

Dividalshytta: 0452425, 7619040 630 m

Daertahytta: 0464140, 7634475 730 m

Etaisyys: 19,4 km linnuntieta

Tama paiva oli ensimmainen yli kolmenkymmenen kilometrin paiva. Rasitus tuntui ylitsepaasemattomalta silla hetkella, mutta lisaa yli kolmenkymmenen kilometrin paivia oli tulossa.

Rasitus oli taas uuden tuntuista ja kokonaisvaltainen uupumus valtasi kehon. Rasitus tuntui sinansa hyvalta, mutta kehon loppuun ajaminen ei ollut viisasta.