Herasin hieman ennen kasia enka saanut enaa unta. Korvatulpat ovat kylla mainio keksinto. Aina sattuu joku kuorsaaja tupaan, niin ei hermo mene kuorsausta kuunnellessa.
Katselin kun muut tekivat aamiaisensa ja lahtivat hiljalleen matkaan. Paatin kipaista Kahperusvaaralla suksilla ajatuksena laittaa viestia ja kuvaa eteenpain. Sain myos hieman uutta saatietoa. Huomiselle ja ylihuomiselle on rantaa luvassa mutta taidan joka tapauksessa Meekonjarvelle hiihtaa jos vaan tuuli antaa myoden. Se on kuitenkin vain kolmen tunnin etappi niin sen menee vaikka ilma ei kovin hyva olisikaan. En aivan Kahperusvaaran korkeimmalle huipulle viitsinyt laiskuuttani hiihtaa vaan laskin loivaa puolta alas ja hiihdin takaisin tuvalle. Koko reissu oli varmaankin vain tunnin mittainen.
Kun palasin tuvalle, oli se miehitetty kelkantuomilla hiihtajilla. Hiihtelijat lahtivat onneksi nopeasti matkaan mutta pian saapui Meekon suunnalta ensimmaisen paivamatkalaiset lepaamaan ja syomaan evaita. Tupaan tuli majoittumaan yksi kolmen miehen ryhma seka kuusi nuorta partiolaista ja myohemmin viela kaksi miesta joista toinen oli farkuilla liikkeella. Luulisi farkkujen olevan hieman viileat, mutta tieda hanta. Kolmen miehen sakki tarjosi illan suussa hieman nuudeleita kun tekivat iltapalaa.
Lounaaksi paistoin lettuja ja tein vadelmakiisselista hilloa paalle. Hyvaa oli. Laihtumisen varaa on kylla viela joten ei tassa varmaankaan mitaan hataa ole. Rasvojakin jaa varmaankin yli niin siinakin on hatatapauksessa energiaa yllin kyllin.
Kello on vasta yhdeksan illalla ja kaikki muut ovat jo jotakuinkin nukkumassa. Ihme porukkaa. Lahden huomenna muiden jalkeen liikkeelle kun kiiretta ei ole niin koitan viela olla hereilla jonkin aikaa. Eika taalla kovin helposti unta saa kun on viela varsin valoisaa. Aamupaiva oli viela puolipilvista ja tuuli tuntuu yltyvan ainakin tassa kohdin. Saattaa olla, etta lunta hieman satelee jo nyt mutta sita on vaikea sanoa kun tuuli kuljettaa muutenkin irtolunta.
Nyt alkaa turhautuminen ja tylsistyminen nakymaan paivakirja merkinnoista. Vapaapaiville oli pakko keksia tekemista kun aikaisemmin vapaapaivat menivat mukavasti levatessa.
Tassa vaiheessa puhelinkin tulee taas tarkeaksi linkiksi ulkomaailmaan ja kuvien ja viestien lahettaminen maaraa vapaapaivien toimintaa. Motivaatio on heikkenee lahipaivina entisestaan, mutta hiihtaessa on yleensa hyva mieli.
Paikallaan olo rassaa eniten, mutta samalla liikkeellelahdosta tulee vastenmielista. Liikkeellelahdon jalkeen kuitenkin mieli parantuu aina ja Suomenpatkan lyhyet etapit tuntuvat aivan liian lyhyilta. Hiihtaminen antaa mielelle rauhan olla ajattelematta mitaan
Herailin vahan ennen kasia ja nousin ylos herattaen kaikki muutkin. Soin aamiaisen ja pakkasin tavarat. Hiihtelin hissukseen kolmihenkisen porukan kanssa eika matka kestanyt kuin kaksi ja puoli tuntia. Tuntuu tosi turhalta hiihtaa kymppikilsaa ja pitaa taas lepopaiva.
On se merkillista se ihmisten kiire. On kiire saada ruoka valmiiksi, etta ehtii ajoissa nukkumaan etta ehtii aamulla kiireesti lahtemaan. Joka paiva aurinko nousee ja laskee. Valilla kuu loistaa puolikkaana valilla kokonaisena mutta aurinko nousee joka aamu paivasta riippumatta. Silti ihmisen on kiire elamassaan saada paljon aikaan. Elama on kuin juoksumatto jolla on pakko vain lisata vauhtia eika koskaan hidastaa.
Herasin ennen kuutta kun hiiri rapisteli muovikassia ja nousin nostamaan kassin lattialta pois. Koko yo oli helvetillisen kuuma ja sain unta vasta aamulla.
Join siiderin paivalla suurella nautinnolla ja tein viimein iltaruoaksi makaronia ja lihapullia jotka ostin Kilpishallista tyyriiseen hintaan. Tuvassa on viisi muuta retkeilijaa mun lisaksi. Lahden huomenna jossain vaiheessa Kuonjarin suuntaan hissuttelemaan. Pidan Kuonjarillakin taas vapaapaivan ja nautin siiderinkin iltapuhteeksi.
Mukavan hiljaisen yon jalkeen oli ikava nousta ylos. Siirsin heratysta aiotusta kuudesta seitsemaan ja olin tyytyvainen. Pakkasin nopeasti tavarat kasaan ja soin aamupuuron. Vahensin rasvan maaraa tanaan ja ajattelinkin vahentaa sita muutoinkin.
Soin lounaan Tsahkaljarven alkupaassa ja tapasin pari ihmista edellista paivalta. Matka Saarijarvelle ei kestanyt kuin kolme tuntia taukoineen joten aika vauhdilla tulin. Tuvan jaan kolmen naisen kanssa, mutta toivottavasti eivat aivan saunaksi tupaa lammita.