Huonosti nukutun yon jalkeen mietin tuulen suuntaa ja voimaa. Yolla tuuli oli todella kova ja lampotila nousi -2 asteeseen. Aamulla tuuli viela 15 m/s ja meinasin passata paivan hiihdon kokonaan. Onneksi sain puhelimen valityksella saatietoja ja illaksi tuulen oli luvattu heikkenevan. Alkumatka todella nihkeaa, ensimmainen tunti meni nostellessa ahkiota pystyyn ja etenin vain noin kilometrin tunnin aikana. Pari pienta nousua osui matkalle ja ne oli vedettava ilman suksia. Muutoin paiva oli aika tasaista ja suhteellisen helppoa (maastoa). Aamun 15 m/s laantui 5-7 m/s:iin aika nopeasti mutta tuuli oli vastainen koko matkan. Majoittauduin vahan ennen neljaa ja kaivoin oikein eteisen absidiin. Viela iltaruoka ja sitten nukkumaan. Huomenna on tappopaiva, noin 400 korkeusmetria kiivettavana… Voi menna siihen ylihuominenkin. Iltapuurot ei oikein maistu. Tulee syotya toinen pussiruoka vasta kun on majoittuminen tapahtunut ja ruoan jalkeen alkaa uni maistumaan. Pesen tanaan hampaat jos tahna suostuu tulemaan tuubista.
Lahtopaikka: 7429985, 1571107 530 m
Telttapaikka: 7433625, 1562922 596 m
Etaisyys: 8,9 km linnuntieta
Ajomatka rasittaa vielakin, mutta huono nesteytys rasittaa enemman. Nesteen tarve on uskomattoman. Joka iltainen heikotus kertoo nestehukan kasvavan paiva paivalta.
Paivittaiset rutiinit alkavat pikku hiljaa vakiintumaan. Aamupala ja tavaroiden pakkaaminen alkaa sujumaan jo nopeammin ja jarjestyneemmin.
Satunnaiset ohi kulkevat kelkkailijat pitavat uran auki ja eteneminen on helppoa ilman suurempaa suunnistamista.
Pienet kaytannon asiat kuten hammastahnan tuubista ulossaaminen tulevat todellisiksi. Ongelman ratkaisua tarvitaan joskus pienissakin asioissa ja huolellisuus on tarkeaa alkuinnostuksessa.