Tänään oli otsikon mukaisesti lepopäivä kävelystä. Tuntui mukavalta herätä aamulla kun tiesi ettei tänään tarvitse vetää kenkiä jalkaan heti aamusta. Tosin nyt kun sai tai paremminkin olisi saanut nukkua pitkään niin eipä tietenkään aamulla enää seitsemän jälkeen väsyttänyt…

Meillä oli tänään vapaapäivästä huolimatta velvollisuuksia hoidettavana ja klo 11 alkoi Mohawk:n urheilupuistossa lasten tapahtuma johon oli tulossa noin 350 lasta kuuntelemaan meitä ja toki tekemään muutakin kivaa. Tapahtuma itsessään meni hyvin ja pääsimme sieltä noin klo 13 pois jonka jälkeen onkin valmistauduttu suurimmaksi osaksi huomiseen.

Huomenna siirrymme kotimajoituksesta hotellimajoitukseen hieman pohjoisemmaksi jottei aamuisin olisi niin pitkää automatkaa aloituspaikoille. Olemme kolme yötä seuraavassa paikassa ja sen jälkeen siirrymme taasen eteenpäin. Sinällään mukavaa vaihtelua mutta kamojen roudaaminen hieman työllistää enemmän kun vaihdetaan majoituspaikkaa useammin.

Kävimme illalla Peterin kanssa hieronnassa. Mulla on jalat aivan tukossa kävelystä ja pohkeet on kuin kiveä… eikä siis millään hyvällä tavalla. Pyysin hierojaa hieman avaamaan pohkeita ja reisiä minkä hieroja tekikin hyvin mutta sen jälkeen teki mieli mennä omaan huoneeseen itkemään. Pohkeiden avaaminen oli meinaan aika tuskaista hommaa… kun kävelin takaisin hierojalta niin jalat tuntuivat jo siinä paremmilta joten todennäköisesti pienestä pintaherkkyydestä huolimatta jalat ovat aika hyvät. Rakot ovat jotakuinkin parantuneet kokonaan mutta laitan vielä huomenna teipit kantapäihin varmuuden vuoksi.

Ps. Fred (ja Peter) ovat löytäneet kutsumuksensa Chuck Norris vitseistä…