Jonkun sanonnan mukaan Suomen kesä on kylmä ja vähäluminen… mutta talvi näyttää olevan vielä vähälumisempi. Pääkaupunkiseudulla ei liiemmin ole suksille päässyt tänä talvena joten kuntoa täytyy pitää yllä jollain tavalla. Juokseminenkin on liukkailla pururadoilla hieman epäterveellistä joten kuntöpyörä on ollut minulle tämän talven hitti.
Parituntia tasasykkeistä kuntopyörätreeniä päivässä pitää kuntoa kummasti yllä jos kestää maiseman staattisuuden päivästä toiseen. Jos sotkemisen yhteydessä on mahdollista katsella telkkaria niin se tietenkin antaa huomattavaa lisävirikettä muuten varsin tylsään puuhaan.
Erilaisten TV-sarjojen seuraamisesta on tullut tapa jolla päivittäisen treenin saa vedettyä läpi mielekkäästi eikä aika tunnu liian pitkältä. Ongelmana on tosin se, että eri sarjojen tuotantokaudet soljuvat nopeasti silmien ohi ja parin viikonpäästä on löydettävä taas uusi sarja tai tuotantokausi katsottavaksi. Onneksi tavarataloista löytää pikkurahalla menneiden vuosien hittisarjojen tuotankokausia tai jopa koko tuotantoja.
Kuntopyörässäni on monenlaista ohjelmaa ja asetusta jolla voi harjoitteluaan muuttaa. On erilaisia valmiita harjoitusohjelmia ja treeniprofiileja mutta mielenkiintoisimpia ovat koneeseen tallennetut Tour De France etapit joita voi mielenvirikkeeksi koittaa polkea läpi. Koneesta löytyy myös ohjelma jolla pyörä tekee yksilöllisen treeniohjelman joka päivittyy tehtyjen treenien mukaan ja mukautuu kehitykseeni… Näitä hienoja ominaisuuksia olen parin vuoden aikana käyttänyt nolla kertaa… eli rahoille vastinetta joka sentillä.
Kalliin pyörän hyvä puoli on se, että mikäli se seisoo käyttämättömänä niin tulee pahamieli. Jos olisin ostanut juuri sen kuntopyörän jossa olisi ollut vain ne toiminnot joita tarvitsen, olisin säästänyt huomattavan summan rahaa ja säästynyt siltä mielipahalta joka nyt pakottaa nousemaan päivästä toiseen kuntopyörän selkään ja ylläpitämään kuntoani… Voi tätä pakotuksen määrää…